Keskustelu oli vilkasta, ilmapiiri innostunut ja konkreettisia ehdotuksia pohdittiin niin isommalla 35 hengen porukalla, kuin pienryhmissä. Työpajan tavoitteena oli syventyä järviruokoleikkuiden logististen arvoketjujen kehittämiseen ja yhdessä luoda testattava versio toimivasta arvoketjusta. Paikalle oli kokoontunut muun muassa järviruoko- ja hankeasiantuntijoita, lukuisia yritysedustajia, korkeakoulututkijoita ja -edustajia, kunnallisia toimijoita, logistiikka-alan asiantuntijoita ja ELY-keskuksen edustaja.
Päivän aikana työpajan osallistujia kohtasi muutama odottamaton yllätys
Ensimmäinen yllätys oli paikan päälle saapunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Hän tuli kertomaan hallitusohjelmasta ja vastailemaan yleisön spontaaneihin kysymyksiin. Ryhmä sai täten myös mahdollisuuden välittää terveisiä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle.
Brattnäsinlahti
Lounaan jälkeen oli tarkoitus lähteä yhteiskuljetuksella Brattnäsinlahteen. Edellispäivän sääolosuhteet muuttivat kuitenkin suunnitelmia – kuten on myös hyvin todennäköistä kun on kyse järviruo’on korjuuseen liittyvistä käytännön haasteista. Edellisessä julkaisussa Logistiset haasteet ja mahdollisuudet – järviruoktyöpaja, taustoitettiin Brattnäsinlahdella tehtyä leikkuutyötä syksyllä 2022. Haasteina oli muun muassa sateiden heikentämä metsätie – mikä oli jälleen vastassa myös tällä kertaa. Täten oli todettava, ettei tiellä pääsisi kulkemaan isolla ajoneuvolla, vaan seminaariosallistujat saivat ensimmäiseksi yhteiseksi logistiikkaharjoitukseksi yhdistellä henkilöautoja, jotta päästiin kuljettamaan koko seurue lähikohteeseen.
Brattnäsinlahdella tarkkailtiin leikkuumaastoa. Turun ammattikorkeakoulusta järviruokoasiantuntija Pekka Alho alusti keskustelua kertomalla aiemmista kokemuksista ja haasteista. Yhdessä käytiin keskustelua muun muassa leikkuuluvituksesta, erinäisistä logistisista ratkaisuista ja tarpeista mikäli leikattua ruokoa kuljetettaisiin maa- tai vesiteitse, ruo’on märkäpainosta ja volyymistä, sekä mistä pullonkauloja ja haasteita lähdetään purkamaan.
RH-Harvesting järviruokoleikkuri
Palattuamme takaisin Tammiluotoon oli edessä seuraava ennalta ilmoittamaton yllätys seminaarivieraille, tutustuminen RH-Harvestingin pilotointilaitteeseen. Suurikokoinen ja innovatiivinen laite kulkee vedessä ja leikkaa ruokoa lautalle. Yrittäjä Markku Järvinen oli tuonut leikkuulaitteen viinitilan rantaan ja osallistujat pääsivät tutustumaan laitteeseen läheisesti. Yhteistyössä myös pohdittiin ratkaisuja laitteen parantamiseen ja ratkottiin teknisiä haasteita.
Työpajakeskustelu
Kahvien lomassa jakauduttiin pienryhmiin, jossa paneuduttiin pohtimaan seuraavia kysymyksiä ja teemoja:
- Ruoko rannalle/läjityksen tehostaminen – Mistä kustannustehokkuus? Onko pieni kauniimpaa kuin suuri, miksi tai miksi ei?
- Ruoko tehtaan portille, missä muodossa, hyödyt ja haitat esimerkiksi paalaus, silppu tai niput. Leikkuuyrittäjän laitteet, kannattaako paalaus, minkä verran esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella tarvitaan silppuamista?
- Talvikorjuun logistiikka – tämä aihe päätettiin siirtää toiseen työpajaan, ja keskityttiin lähinnä vihreän biomassan liikuttamiseen
- Hehtaarisaanti, arviot tilavuudesta ja painosta (tuoreen ja kuivan ruo’on erot sekä erot silpussa, paalissa ja nipussa). Miten keveys saadaan hyödyksi? Onko mahdollista saada eduksi logistiikan kannalta, miten?
- Ehdotuksia testattavan logistiseen ketjuun Varsinais-Suomen alueella
Teemoista käytiin jälleen hyvin rakentavaa ja vilkasta keskustelua. Yrittäjät ja kannattavan liiketoiminnan kehitys ovat avainasemassa Saaristomeren hyvinvoinnin edistämiseksi. Järviruo’on tehokas korjuu, toimivat logistiikkaketjut ja teollinen hyödyntäminen mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden eheyttämisen, samalla kun luodaan uutta liiketoimintaa ja työllistymismahdollisuuksia Suomenlaajuisesti.
Järviruokoseminaarin tulokset
Päivän päätteeksi koottiin työpajan tulokset ja tavoitteena on päästä jatkossa keskustelemaan alla olevista teemoista myös päättäjien kanssa.
Järviruo’on leikkuuluvituksen sujuvoittaminen ja sähköinen lupajärjestelmä
- Yritykset toivovat tilannetta, jossa leikkuulupaprosessi on sujuvampi ja nopeampi.
- Tarkastellaan mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta järviruo’on leikkaaminen ja hyödyntäminen tehostuvat.
- Sähköisen leikkuulupajärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto.
- Pysyvä hallinnoitsija luvitusalustalle.
- Luvitusten helpottaminen:
- 30 vrk sääntö koneellisen työn ilmoituksesta ELY:lle vaikeuttaa yrittäjien ja rannanomistajien sujuvaa toimintaa. Esimerkiksi jos rannanomistaja tilaa seuraavaksi viikoksi niittoa, ei se onnistu nykysäädösten mukaisesti.
Viisivuotinen kansallinen yritysten ja toimijoiden pilotointihanke järviruo’on hyödyntämisestä
- Tunnistetaan leikkuualueet ja -ajat, sekä huomioidaan luonnon monimuotoisuus.
- Tunnistetaan järviruo’on leikkuun ja hyödyntämisen vaikutukset Saaristomeren tilaan.
- Tavoitteena saada lisää yrittäjiä ja toimijoita mukaan järviruo’on arvoketjuihin (luvitus – alueiden omistajat – korjuuyrittäjät – logistiikka-alan toimijat – järviruo’on hyödyntäjät).
- Uuden teollisuudenalan kehityksessä on panostettava erityisesti prosessin alkupään kehitykseen:
- Korjuuteknologian kehitys.
- Korjuu: luvitus, leikkuukoneiden ja logistiikkakaluston tehostettu käyttö.
- Logistiikka: toimiva ja mahdollistava infrastruktuuri.
- Lopputuotteet: useampi toimija, korkean ja matalan arvon lopputuotteet.
- Järviruo’on arvoketjujen tehostaminen, eripuolilla Suomea tulisi olla useita arvoketjua, sillä järviruokoa kannattaa hyödyntää korkeintaan noin 50-150 km etäisyydellä leikkuukohteesta.
- Tarkastellaan alueelliset hyödyntäjät ja vahvuudet.
- Selvitetään mitä muita biomassoja voidaan ottaa mukaan järviruo’on logistiikkaketjuun.
- Teollisessa käytössä biomassaa tarvitaan suuria volyymejä. Eri biomassoja voidaan tarvittaessa yhdistää, esimerkiksi järviruoko, paju, olki, jätevilja, nurmi, jne. Nykymäärä leikattua järviruokoa ei riitä teollisessa käytössä.
- Tavoitteena jokavuotiset laajat leikkuualueet, joissa hyvät logistiset yhteydet ja infra (tiet, lastausalueet jne.). Korjuukustannusten merkittävä pienentäminen leikkuun ja logistiikan hyvällä suunnittelulla ja tehostamisella, joka onnistuu parhaiten käytännön kokemuksen perusteella.
- Keskipitkällä aikavälillä järviruo’on hyödyntäminen pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Alussa viisivuotinen pilotointihanke tukee järviruo’on korjuun- ja hyödyntämisen arvoketjujen syntymistä ja tehostumista. Hankkeen tuloksena syntyy käsitys järviruo’on korjuun ja hyödyntämisen kustannuksista ja teollisista hyödyntämismahdollisuuksista, sekä vaikutuksista Saaristomeren tilaan.
- Järviruo’on hyödyntäminen yksittäisiltä leikkuualueilta esim. Helmi – elinympäristöohjelman mukaiset kohteet.
- Arvonluonnin tulee ottaa huomioon ympäristö- ja ilmastohyödyt (hiilikompensaatio ja ”ravinnekompensaatio” – poistettavan typen ja fosforin määrän mittaus ja seuranta).
- Kansallisen toimijaverkoston luominen ja ylläpito.
Seuraavan kerran järviruoko työpaja järjestetään webinaarina 24.10.2023 klo 8:30-10:00, teemalla järviruoko ja rahoitus. Mukaan pääsee ilmoittautumaan täältä.
Järviruoko työpajat järjestetään osana BioDemo hankkeen toimintaa, jossa demonstroidaan uuden teollisuudenalan arvoketjuja. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hanke toteutetaan Europan unionin osarahoittamana yhteistyössä Turku Science Park Oy:n, Turun Ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa.
